Suomen joukkueessa ykkösmaalintekijän viittaa kantaa harteillaan Jussi Jokinen. Mieheltä on totuttu näkemään paljon maaleja niin seurajoukkueessa kuin maajoukkueessakin. Parhaimmillaan 30 maalia NHL-kaudessa tehnyt laitahyökkääjä ei tällä kaudella kuitenkaan ihan onnistunut saavuttamaan parasta maalimääräänsä Carolina Hurricanesin joukkueessa. Jokisen tehot 79 ottelussa olivat kohtuulliset 12+34=46, ja nälkää jäi MM-jäille.
Jussi Jokinen, miten nyt on vire kehittynyt pari viikon leirityksen jälkeen?
Varmaan koko ajan parempaan suuntaan sen takia halusin tulla heti ja pelata kaikkia pelit. Mielestäni siinä menee oma aikansa että pääsee sisään pelitapaan ja isoon kaukaloon. Saa sen pelituntuman takaisin.
Koko ajan on mennyt parempaa suuntaan, ja tähän kun saa hyvän harjoitusviikon alle ja sitten perjantaina aloitetaan. Kaikki on mennyt aika lailla sillain kun oletin. ja uskon että pystyn vielä nostamaan omaa pelitasoaan.
Mikä asia jäi NHL-kaudesta eniten hampaankoloon?
Tietysti joukkueen putoaminen pudotuspeleistä. Playoff-pelit on hienoin juttu ylivoimaisesti siellä. Olen kuitenkin kolme kertaa saanut kokea sen maailman ja kerran mentiin neljän joukkoon. Kyllä se on se iso juttu mikä sieltä jäi kaivertamaan.
Pelaat Suomen ykkösketjussa Valtteri Filppulan ja Mikko Koivun kanssa, jolta odotetaan varmasti suurinta panosta maaleista?
Totta kai ei siinä tavalla liikaa miettiä sen kautta. Varmasti jos peliaikaa tulee paljon ja ylivoimavastuuta, niin meidän koko kentältä odotetaan maaleja. Ei ole väliä kuka ne tekee. Ollaan kaikki aika monipuolisia pelaajia meidän ketjussa, että toivotaan että pystytään kaikki tekemään paljon maaleja, ei ole siiten väliä kelle ne tavallaan menee
Leijonista lähti EHT-turnauksen päätteeksi useita pelaajia ja muutama uusi pelaaja nousi suoraan kisakoneeseen. Millainen haaste on saada joukkue yhtenäiseksi?
Runko on ollut aika pitkään, pari viikkoa, jo kasassa, ja vain muutama jätkä vaihtui. Nekin ovat tuttuja jätkiä. Joukkuehenkeä ollaan pystytty jo rakentamaan ja yhtenäistytty. Nyt sitä kehitetään entisestään, että saadaan yhteisiä kokemuksia ja vietetään aikaa toistemme kanssa ja sitä kautta joukkuehenki paranee ja tiivistyy.
Näissä MM-kisoissa pelataan kaksi kahdeksan joukkueen alkulohkoa ja mennään suoraan pudotuspeleihin. Aiemmin käytetyt jatkosarjat jäivät pois. Mitä tämä käytännössä merkitsee joukkueille?
Vaikea sanoa, kun ensimmäistä kertaa järjestelmä on käytössä. Kun miettii etukäteen, niin muistan, kun kaksi vuotta sitten Saksassa hävittiin ensimmäinen peli Tanskalle, niin neljä seuraavaa peliä oli käytännössä pakko voittaa että päästään puolivälieriin.
Nyt tavallaan vaikka et voittaisi ensimmäistä peliä tai häviät yhden pelin, se ei ole maailmanloppu. Etukäteen tuntuisi että on paremmin malliin.
Periaatteessa on myös aikaa enemmän hitsata joukkue kasaan. Mutta siitä saa omat hyvät juttunsa, jos pystyy voittamaan tämänkin lohkon ja se on meidän tavoite; jokainen peli halutaan voittaa ja pystyä koko ajan parantamaan peliä matkana varrella.
Oletko ehtinyt vastustajien joukkueita nähdä, millaisia porukoita heillä on kasassa?
Monella joukkueella on kova porukka. Kanadan ja USA:n kaikki tietää, mutta sen lisäksi Slovakia sai Zdeno Charan, Sveitsillä on hyvä joukkue. Valko-Venäjällä on Mikhail Grabovski ja muita ihan nimimiehiä.
Mukana on monia hyviä joukkueita, eikä ketään voi ottaa kevyesti, niin kuin on nähty muutaman viime vuoden aikana. Niin sanotut pienet maat on parempia kuin 10-15 vuotta sitten.
Keitä pelikavereitasi Carolinasta nähdään Suomessa?
Meiltä Carolinasta on paljon jätkiä kisoissa – Kanadalla on Jeff Skinner, Cam Ward sekä meidän valmentaja Kirk Muller on heidän yksi apuvalmentajista. Jenkeillä löytyy Justin Faulk ja Patrick Dwyer ja Tshkeillä Jiri Tlusty. Mukava nähdä niitäkin jätkiä täällä MM-jäällä.
Haastattelu: Kai Lintinen




